Punkin purema

Mitä tehdä kun löydät iholtasi punkin?

PUNKKI

Mitä punkkitaudit ovat?

Suomessa merkittäviä punkkien eli puutiaisten levittämiä infektioita on käytännössä kaksi:

  • TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus (TBE, tick borne encephalitis, ns. Kumlingen tauti).
  • Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi (Lymen tauti).

Borrelian siirtyminen punkin sylkirauhasista ihoon vaatii useita tunteja, useimmiten yli yön kestävää ihoon kiinnittymistä. Sen vuoksi kiinnittynyt punkki tulisi saada irrotettua mahdollisimman nopeasti ja kokonaisena. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoisvalmisteiset pinsetit, joita myydään apteekeissa. Borrelioosi on noin sata kertaa yleisempi kuin viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus. Borrelioosia vastaan ei toistaiseksi ole saatavilla rokotetta.

Selvästi harvinaisemman TBE-viruksen aiheuttaman puutiaisaivotulehduksen voi saada hyvin nopeasti. Virus siirtyy heti punkin kiinnityttyä punkin sylkirauhasesta ihmiseen. Viime vuosina TBE-tautitapauksia on ollut 40–60 vuosittain, ja selvä enemmistö tartunnoista on saatu manner-Suomessa. Puutiaisaivokuumeen ehkäisyyn on olemassa rokote.

Mitä teen, kun löydän iholtani punkin?

Kiinnittyneet punkit on pyrittävä löytämään ja poistamaan vuorokauden sisällä, koska infektioriski suurenee ajan kuluessa. Punkki irrotetaan mekaanisesti tähän tarkoitetuilla pinseteillä suoraan ulos vetämällä tai kostutetun sormenpään alla pyörittäen. Punkki tulisi saada poistettua kokonaisena, koska ihoon jääneet osat saattavat aiheuttaa märkäisen infektion. Mahdolliset jäänteet poistuvat aikaa myöten itsestään haavaeritteen mukana.

Pelkkä puutiaisen pisto ei ole aihe antibioottikuuriin eikä myöskään verikokeisiin.

Punkin pureman ehkäisy

Punkit oleskelevat kosteissa ruohikkomaastoissa. Kallioisissa, kuivissa maastoissa ei piston vaaraa yleensä ole. Puutiaisalueilla liikkuvien tulee tarkistaa ihonsa, hiuksensa ja vaatteensa joka ilta. Vaatteet ja vuodevaatteet kannattaa ravistella päivittäin. Punkit saattavat olla hyvin pieniä ja huomaamattomia, joten ilman päivittäistä tarkastusta, ne saattavat jäädä huomaamatta jopa useiksi päiviksi. Iholla punkit suosivat erityisesti taive- ja karvoitusalueita.

Paras tapa suojautua punkeilta on peittävä pukeutuminen. Villapuseroita ja muita paksuja vaatteita tulee kuitenkin välttää, koska ne voivat kerätä punkkeja karvaisuutensa vuoksi. Samaisesta syystä pitkäkarvainen koira on tehokas punkkien kerääjä ja sisätiloihin kuljettaja. Koiria tai kissoja ei kannata punkkialueella päästää sänkyyn.

Milloin hakeudun hoitoon?

Punkin pureman ympärille kehittyy monesti ihon ärsytysrektiona ihottuma. Paikallista ihoreaktiota voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla antihistamiinitableteilla sekä Hydrocortison-voiteella.

Mikäli tämä ihottuma on rengasmainen ja laajeneva ja on vielä viikon kuluttua edelleen laajenemassa ja halkaisijaltaan yli 5 cm, suhtaudutaan siihen erythema migransina (EM), joka on borrelioosin ensivaiheen ilmentymä. Ihottuma voi kehittyä myös muualle keholle (myös moniläiskäisenä) ja pidemmälläkin viiveellä. Tällöin on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. EM:n diagnosoimiseksi ei käytetä laboratoriokokeita.

Lisäksi varhaisvaiheessa voi esiintyä myös yleisoireina flunssan kaltaisia oireita, kuten pääkipua, kuumetta, lihaskipuja ja väsymystä. Tauti on tässä vaiheessa tehokkaasti hoidettavissa muutaman viikon mittaisella antibioottikuurilla.

On kuitenkin mahdollista, että bakteeri voi levitä ihmiseen aiheuttamatta lainkaan EM-tyyppistä ihottumaa, tai että ihottuma jää huomaamatta. Siksi on tärkeää hakeutua hoitoon, mikäli flunssan kaltaiset oireet jatkuvat useamman viikon ajan punkinpureman jälkeen.

Puutiaisaivokuumeen esiintyvyys

Puutiaisaivokuumetta esiintyy erityisesti Ahvenanmaalla ja Turun ulkosaaristossa. Myös muilla todetuilla Suomen riskialueilla (Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikko sekä suuret sisävesistöt) sekä esimerkiksi Venäjällä, Baltian maissa, Keski-Euroopassa tai Ruotsin rannikolla pidempiä aikoja viettävän kannattaa rokotuttaa itsensä. Kuukauden kesäloma näillä alueilla on jo riittävä peruste, sillä riski saada tauti kuukauden oleskelusta riskialueella on noin 1:10 000, paikoin kuitenkin suurempikin.

Rokottaminen puutiaisaivokuumetta vastaan

Rokote annetaan kolmen rokotteen sarjana: toinen annos noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä ja kolmas noin vuoden kuluttua. Kahdellakin rokoteannoksella saa jo hyvän suojan kesäkaudelle. Tehosteita tarvitaan kuitenkin suojan ylläpitämiseksi 3–5 vuoden välein. Rokote on maksullinen.

Rokote ei suojaa borrelioosilta.